Lapsi pystyy jo käsittelemään rakenteeltaan hieman karkeampaakin ruokaa ja alkaa opetella pureskelua, aluksi pelkillä ikenillä jaVauva vaatii ruokaa.jpg myöhemmin puhkeavilla hampailla. Lapsi oppii myös liikuttamaan kieltään sivusuunnassa ja suojaamaan nieluaan liian suurilta ruokapaloilta kieltään nostamalla tai yskimällä. Kuuden kuukauden iässä lapsen kyky juoda mukista alkaa kehittyä. Nälkäisenä lapsi kohdistaa katseensa ruokaan ja osoittaa sitä sormellaan. Kylläisenä hän sulkee suunsa ja työntää ruoan pois. Tässä iässä lapsi myös useimmiten osoittaa kiinnostusta ja uteliaisuutta ruokaa kohtaan, mikä kannatta käyttää hyväkseen.

Suun motoriikan kehittymisen ja syömisen oppimisen kannalta on tärkeää, että lapsi alkaa harjoitella koostumukseltaan erilaisen ruoan syömistä. Kuuden kuukauden iästä lähtien lapset alkavat tarvita kiinteää ruokaa myös lisäravinnoksi äidinmaidon rinnalle. Äidinmaito kuitenkin tukee siirtymistä tavalliseen ruokaan koko ensimmäisen elinvuoden ajan.

Tarjoa lapselle vaihtelevaa ruokaa ja uusia makuja syömisen harjoittelemiseksi; erilaisia kasviksia, hedelmiä, marjoja, viljavalmisteita, lihaa, kanaa, kananmunaa ja kalaa soseaterioina. Monipuoliset makumuistot rohkaisevat kokeilemaan uusia ruokia ja käyttämään erilaisia raaka-aineita ennakkoluulottomammin myös myöhemmin. Pohja leikki- ja myös aikuisiän ruokailutottumuksille ja -mieltymyksille luodaan jo varhaislapsuudessa.

Hampaat

Lapsi kannattaa myös totuttaa hampaiden päivittäiseen harjaukseen heti hampaiden puhjettua. Harjaa lapsen hampaat aluksi pehmeämmällä vauvaharjalla. Hampaiden terveyden kannalta on tärkeää, että mitään lapsen suuhun menevää ei laiteta omaan suuhun. Hampaiden reikiintymiselle altistava bakteerikanta tarttuu lapseen vanhempien tai hoitajien syljen mukana. Mitä myöhemmin bakteerit lapseen tarttuvat, sitä vähemmän ne saavat tuhoa aikaan. Myös ylimääräinen makea altistaa bakteerien haitallisille vaikutuksille, joten mehuja ei suositella lapselle janojuomaksi.

Ensimmäisenä ruokavuotena vältettävät ruoka-aineet