Pääsiäinen on kevään suurin juhla!

Pääsiäisenä askarrellaan ja herkutellaan! Nautitaan pajunkissoista ja juhlan perinteistä. Siirretään traditiota polvelta toiselle. Yksi pääsiäisen suosituimmista perinteistä on virpominen.

Virpomisen historia

Virpominen on alun perin ollut ortodoksinen tapa ja peräisin Karjalasta. Palmusunnuntaina ihmisillä oli tapana kevyesti "vitsoa" ystäviään ja sukulaisiaan pajunvarvuilla lausuen samalla terveyttä ja vaurautta toivottavia loruja. Kevään elämää ja hedelmällisyyttä symboloiva vitsa jätettiin sitten hyvän onnen toivotukseksi virvotulle. Lasten pukeutumista noidiksi taas tunnetaan vuosisadan takaa Ruotsista, ja Pohjanmaalta tulee kukoistava trulliperinne. Suomalaisten nykyinen virpomistapa onkin hyvä esimerkki idän ja lännen perinteiden yhteensulautumisesta.

1800-luvun Inkerissä virvottiin tällaisella lorulla:

Urpaa, arpaa, tuoreeks', terveeks', siul' kana, miul' muna! Riihen parvet rikkaaks', aitan parvet autuaaks', kuominad kuninkaaks'! Talliltais talonpojaks! Tuo lehmält' voi-lusikka, Taikinapytylt' kakku! Viikoks' velkaa, aastajaks' anteeks'! (SKVR III:2 N1803)

Nykyisin käytetyin taitaa olla:

Virvon, varvon,
tuoreeks, terveeks tulevaks vuodeks,
sulle vitsa, mulle palkka.

Virpomisvitsat tehdään pajunkissaoksista, joihin sidotaan tai teipataan värikkäitä höyheniä ja paperisuikaleita. Vitsa jätetään "maksuksi" pikku namista tai kolikosta.

Askarreltavaa pääsiäiseksi

Askartele helpot ja hauskat pupukorvat pienille pääsiäispupusille!

Pupunkorvat (3,86 megatavua)

Kodin koristuksiksi on mukava askarrella pääsiäistipuja.

Pääsiäistiput (2,91 megatavua)