Pieni lapsi saattaa olla myöhemmin elämässään alttiimpi allergiselle herkistymiselle , jos kiinteiden ruokien lisääminen hänen ruokavalioonsa on viivästynyt ensimmäisen elinvuoden aikana. Tämä suomalaisen tutkijaryhmän havainto on julkaistu Pediatrics-tiedelehden tammikuun numerossa.
Tutkimuksessa selvitettiin, missä ikävaiheessa erilaiset kiinteät ruuat lisättiin 994 suomalaislapsen ruokavalioon. Tarkastelun kohteena oli tyypillisiä vauvaikäisille lapsille tarjottavia ruoka-aineita, kuten peruna, porkkana, hedelmät ja marjat, kaura, vehnä, ruis, liha, kala ja muna.
Lasten myöhempää allergista herkistymistä selvitettiin mittaamalla viiden vuoden ikään ehtineiltä lapsilta otetuista verinäytteistä IgE-vasta-aineiden pitoisuudet. Nämä vasta-aineet ovat allergiaspesifisiä, ja kertovat herkistymisestä esimerkiksi erilaisille ravinnon tai hengitysilman allergeeneille. Ne eivät kuitenkaan osoita, onko lapselle jo puhjennut selviä allergiaoireita.
Kaura, muna, peruna ja kala selvimmin yhteydessä allergiaherkkyyteen
Tutkituista lapsista 17 prosenttia oli herkistynyt jollekin ravinnon allergeenille ja 23 prosenttia jollekin hengitysilman allergeenille. Erityisesti kauran ja munan myöhäinen lisääminen lapsen ruokavalioon oli yhteydessä ravinnon allergeeneille herkistymiseen. Myöhäinen perunan ja kalan lisääminen lapsen ruokavalioon taas oli yhteydessä erityisesti hengitysilman allergeeneille herkistymiseen.
Yhteys allergiaherkkyyteen havaittiin, kun peruna lisättiin lapsen ruokavalioon yli 4 kuukauden iässä, kaura yli 5,5 kuukauden iässä, kala yli 8 kuukauden iässä ja muna yli 10,5 kuukauden iässä.
Nykyinen imetyssuositus edelleen hyvä
Vastaavanlaisia havaintoja on saatu myös muualla tehdyissä lasten allergiaherkkyyttä selvittäneissä tutkimuksissa. Suomalaistutkimusta johtanut tutkimusprofessori Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta toteaa, ettei tutkimusnäyttö ole kuitenkaan vielä niin kattavaa, että se antaisi aihetta pohtia nykyisen kuuden kuukauden täysimetyssuosituksen muuttamista.
Virtanen on täysin nykyisen imetyssuosituksen kannalla, mutta pitää tärkeänä, että kiinteät ruuat lisättäisiin lapsen ruokavalioon viimeistään puolen vuoden iästä lähtien. Jo nykyinen suositus tarjoaa mahdollisuuden aloittaa kiinteiden ruokien maistelu vähitellen 4-6 kuukauden iässä lapsen yksilölliset tarpeet huomioiden.
Alle 4 kk-ikäisille vauvoille ei kiinteitä ruokia
Virtanen muistuttaa, ettei kiinteitä ruokia ole syytä tarjota vauvalle myöskään liian varhaisessa vaiheessa. Sekä Suomessa että muualla maailmassa tehdyt tutkimukset osoittavat, että lapsella voi olla suurempi alttius sairastua tyypin 1 diabetekseen, jos juurekset ja viljat on lisätty hänen ruokavalioonsa liian aikaisin. Maistelut miedoilla soseilla on siksi syytä aloittaa aikaisintaan vauvan ollessa neljän kuukauden ikäinen, niin kuin nykyinen suosituskin linjaa.
Toimittaja: Krista Korpela-Kosonen
Suomalaistutkimus selvitti allergiaherkkyyttä vauvaikäisen lapsen tavallisimpien ruokien osalta.
| Kerro kaverille