Lasten raudansaantiin olisi kiinnitettävä entistä enemmän huomiota, sanoo osastonylilääkäri Päivi Lähteenmäki Turun yliopistolllisen keskusairaalan lastentautien klinikalta.
Lähteenmäki kuvailee perjantaina ilmestyneen Suomen Lääkärilehden pääkirjoituksessa kuinka lasten raudanpuutteen selvittelyt terveydenhuollossa ovat yleistyneet. Myös varsinaisia raudanpuuteanemian diagnooseja tehdään aiempaa enemmän. Esimerkiksi TYKS:ssa raudanpuuteanemiasta tehtiin vuosina 1999 - 2005 keskimäärin 19 diagnoosia vuodessa, mutta vuosina 2006 - 2008 jo 48 diagnoosia vuosittain.
Pikkulasten ja murrosikäisten vaiva
Pikkulapsista raudanpuuteanemiaa potee tyypillisimmin alle vuoden ikäinen lapsi, joka ei vielä syö kiinteitä ruokia sekä yli litran maitotuotteita päivittäin nauttiva leikki-ikäinen lapsi. Anemiadiagnooseja saavat enenevässä määrin myös maahanmuuttajaperheiden lapset.
Raudanpuutetta on usein lisäksi nopeassa kasvuvaiheessa olevilla pojilla sekä murrosikäisillä tytöillä, joilla on runsaat kuukautiset tai niukasti lihaa sisältävä ruokavalio.
Puute voi haitata keskushermoston kehitystä
Lähteenmäki on omassa tutkimustyössään seurannut imeväisikäisten lasten raudansaantia. Hän pitää erityisen tärkeänä, että rautapitoisten lisäruokien antaminen lapselle aloitettaisiin viimeistään kuuden kuukauden iässä, jotta taattaiisin kehityksen kannalta riittävä raudansaanti. Useiden tutkimusten mukaan 6 - 12 kuukauden iässä podettu raudanpuute voi haitata keskushermoston kehitystä.
Ravitsemussuositusten mukaan 6 kuukauden - 5 vuoden ikäisten lasten tulisi saada rautaa 8 milligrammaa vuorokaudessa. Tätä vanhemmille lapsille saantisuositus vaihtelee 9 - 15 milligramman välillä. Raudan tärkeimmät saantilähteet ovat suomalaisessa ravinnossa liha ja lihavalmisteet sekä ruisleipä ja muut viljavalmisteet. (Ruokatieto)
Tyypillisimmin raudanpuutosta potee alle vuoden ikäinen lapsi joka ei vielä syö kiinteitä ruokia sekä leikki-ikäinen.
| Kerro kaverille