Ruotsin, Norjan ja Tanskan viranomaiset ottavat tämän vuoden aikana käyttöön yhteisen ravitsemusmerkinnän Avaimenreikämerkin. Sillä halutaan helpottaa sekä terveellisten elintarvikkeiden valintaa että elintarvikekauppaa yli rajojen.
Avaimenreikämerkin tuoteryhmäkohtaiset myöntämisperusteet takaavat, että merkin saaneissa elintarvikkeissa on tavanomaista vähemmän rasvaa, suolaa ja sokeria sekä enemmän täysjyväviljaa ja kuitua. Merkki ei vaadi kuluttajalta taustatietoja ravitsemuksesta, ja sen toivotaan helpottavan terveellisten elintarvikkeiden tuomista koko väestön tietoisuuteen.
Toistaiseksi järjestelmään osallistuvat vain Ruotsi, Norja ja Tanska, mutta merkin perustana oleva malli hyväksytään kaikissa Pohjoismaissa. Suomessa Avaimenreikämerkki ei ole vielä käytössä, mutta viranomaiset pohtivat sen myöntämisperusteiden sisällyttämistä suomalaiseen Sydänmerkkiin.
Perusta pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa
Avaimenreikämerkki on ollut käytössä Ruotsissa jo 20 vuotta, ja ruotsalaiskuluttajat tuntevat sen hyvin. Nyt merkin myöntämisperusteita on tarkennettu ja ne noudattavat Pohjoismaiden ministerineuvoston vuonna 2004 määrittelemiä pohjoismaisia ravitsemussuosituksia.
Merkin on tarkoitus tukea entistä terveempien elämäntapojen edistämistavoitetta, joka on kirjattu vuonna 2006 hyväksyttyyn pohjoismaiseen toimintasuunnitelmaan terveyden ja elämänlaadun parantamisesta ravitsemuksen ja liikunnan avulla.
Uudet myöntämisperusteet ovat parhaillaan EU-komission käsittelyssä, ja yhteinen Avaimenreikämerkki voidaan ottaa käyttöön aikaisintaan toukokuussa 2009.
Avaimenreikämerkistä tehdystä tutkimuksesta ilmenee, että pohjoismaiset kulutustottumukset ovat samansuuntaisia. Kansallisia eroja kuitenkin löytyy: tanskalaiset vartioivat rasvapitoisuutta, kun taas ruotsalaiset keskittyvät makeutusaineisiin ja norjalaiset suolapitoisuuteen.
Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamassa ja Zapera-tutkimuslaitoksen toteuttamassa tutkimuksessa haastateltiin 1 216 tanskalaista, 1 223 norjalaista ja 1 210 ruotsalaista.
(Ruokatieto)
