Suomalaisen ravitsemus on lähimpänä suosituksia noin 11 kuukauden iässä. Kun vauva siirtyy syömään samaa ruokaa kuin muukin perhe, ravitsemus romahtaa. Näin kärjisti kliinisen ravitsemustieteen dosentti Ursula Schwab Kuopion yliopistosta Lääkäripäivillä.
Imetystavoitteita Suomessa ei saavuteta, mutta kiinteää ruokaa syövän 6 - 12-kuukauden ikäisen lapsen ruokailusta suomalaiset vanhemmat pitävät hyvin huolta. Ruokavaliosta löytyy runsaasti kasviksia, pehmeää rasvaa, hedelmä- ja marjasoseita, täysjyväviljaa sekä juomana maitoa ja vettä. Ruoka on vähäsuolaista ja ateriarytmi säännöllinen.
Perheen ruokavalioon siirtymisen jälkeen alkaa alamäki, joka johtaa samalle tasolle perheen aikuisten kanssa. Kansanterveyslaitoksen Finravinto 2007 -tutkimuksen mukaan aikuiset saavat liikaa suolaa ja sokeria sekä liian vähän
kuitua ja hyvälaatuista rasvaa. Energiaa saadaan liikaa sekä ruuan koostumuksen että jatkuvan syömisen vuoksi.
Lapsille on annettu ravitsemussuositukset 6 kuukauden iästä lähtien. Nuorempien katsotaan saavan ravintoaineet pääosin maidosta. Yli 6-vuotiaille on annettu vitamiini- ja kivennäisainesuositukset ravintoainetiheytenä energiamäärää kohden kuten aikuisillekin.
Juomat lasten suurin sokerinlähde
Juomien suhteen lapset ovat usein aikuisiakin huonommassa tilanteessa, sillä heille annetaan runsaasti mehuja, kaakaota, limsaa ja energiajuomia.
- Suomessa on kummallinen arvostus täysmehua kohtaan. Vanhemmilla on usein luulo, että mehu ajaa saman asian kuin hedelmien ja marjojen syönti, mitä se ei todellakaan tee! Kuidun ja vitamiinien saamiseksi hedelmät ja marjat on tärkeää
syödä kokonaisina. Jo yläkoululaisilla on tutkitusti vaikeuksia lisätä kasvisten ja hedelmien määrää ruokavaliossaan, jos he eivät ole tottuneet niitä syömään, Schwab painottaa.
Täysmehun luullaan olevan lähes kaloritonta, vaikka todellisuudessa siinä on yhtä paljon sokeria kuin limsassa ja selvästi enemmän kaloreita kuin esimerkiksi lasillisessa rasvatonta maitoa. Lapset saavatkin eniten sokeria juomista: ensimmäistä ja toista sijaa pitävät mehut ja limsat sekä kaakao. Vasta kolmantena tulevat makeiset.
Elintarviketeollisuus on osin lähtenyt mukaan lasten ruokavalion terveellistämistalkoisiin, mutta juomapuoli on Schwabin mielestä lähtenyt mukaan lähinnä siihen, että nuoret juovat jotain koko ajan. Nuorille suunnataan kevytlimsoja, maustettuja ja makeutettuja kivennäisvesijuomia sekä energiajuomia.
Kevytmaidolla mahdoton päästä rasvasuosituksiin
Kouluikäiset saavat riittävästi C-vitamiinia ja kalsiumia. Samalla he kuitenkin saavat liikaa sokeria, ja kovaa rasvaa sekä liian vähän D-vitamiinia, rautaa, folaattia ja kuitua.
Rasvan laatu on Schwabin mukaan edelleen iso ongelma. Rasvasta noin puolet on kovaa eläinrasvaa, kun suositus olisi korkeintaan yksi kolmasosa.
Schwab on laskenut, että kevytmaitoa säännöllisesti juomalla lapsen on käytännössä mahdotonta päästä alle kovan rasvan enimmäissuosituksen. Jos lapsi nauttii päivittäin kolme lasia kevytmaitoa, kovan rasvan osuus on viisi grammaa. Kolmella lasilla rasvatonta maitoa ja kahdella teelusikallisella kasviöljyä kovaa rasvaa saa kaksi grammaa. Samalla säästyy 3,3 kiloa rasvaa
vuodessa eli parin viikon energiantarve.
Myös D-vitamiinin ja raudan saanti toteutuvat yllättävän huonosti. D-vitamiinilisää tulisi antaa vitaminoitujen maitotuotteiden ja levitteiden lisäksi alle 3-vuotiaille ympärivuotisesti ja 3 - 15-vuotiaille loka-maaliskuussa.
- Arkiruuan laatu ratkaisee. Juhlapäivinä, kuten vappuna ja tädin 60-vuotiskutsuilla, ei ole väliä mitä syö. Pakottamisesta lapselle tulee helposti takaisku. Aikuisen esimerkki, ostosvalinnat ja tiedon jakaminen toimivat parhaiten, Schwab muistuttaa.
Lasten ravitsemustietoja on kerätty sydänsairauksien varhaista ehkäisyä selvittävässä STRIP-tutkimuksessa. Kouluikäisten lasten ravitsemusta on selvitetty myös Kuopion yliopiston meneillään olevassa liikunta- ja ravintotutkimuksessa ja Sitran Järkipalaa-hankkeessa.
(Ruokatieto)
| Kerro kaverille