Suomalaisten terveyserot ovat vuosikymmenten työstä huolimatta edelleen suuria. Erot perinataalikuolemien lukumäärässä eri sosiaalisissa ryhmissä ovat hävinneet ja muitakin lapsen terveyttä suoraan vaarantavia tekijöitä on saatu torjuttua onnistuneesti, mutta silti aikuisten väliset erot ovat huomattavan suuria. Esimerkiksi 35-vuotiaan työntekijämiehen elinajanodote on kuusi vuotta
vähemmän kuin samanikäisen toimistotyöntekijän.
Neuvola tavoittaa alle kouluikäiset ja heidän perheensä kattavasti, ja järjestelmää halutaan kehittää entistä paremmaksi, jotta se tavoittaisi kaikki lapsiperheet ja tunnistaisi heidän huolensa sekä pystyisi tarjoamaan tukea sitä tarvitseville – myös niille, jotka jättäytyvät järjestelmän ulkopuolelle.
Lasten ja nuorten terveysseurannan kehittämishankkeen eli LATEn alustavia tuloksia Valtakunnallisilla neuvolapäivillä esitellyt Kansanterveyslaitoksen tutkija Risto Kaikkonen oli huolestunut niin sosio-ekonomisista kuin alueellisistakin eroista, joita 6 500 lapsen tietoihin perustuva otanta paljastaa neuvolaikäisten lasten ja heidän perheidensä väestöryhmittäisissä terveyseroissa ja niiden taustatekijöissä.
- Tietoisuutta terveyseroista, niiden syntymekanismeista ja vaikuttamiskeinoista on lisättävä ja terveyserojen kaventamisen näkökulma on saatava vahvemmin esiin, Kaikkonen vaati.
Terveyserojen kaventamiseksi tulisi korostaa ennaltaehkäisevää työtä. Yksi tärkeä osa-alue on ravitsemus, Kaikkonen totesi.
- Joukkoruokailu on ravitsemuksen kannalta keskeinen asia. Nyt puhutaan lähinnä siitä, montako kymmentä senttiä voidaan laittaa lasten syöttämisen. LATEn ja perheiltä terveystarkastusten yhteydessä kerättävien ruokapäiväkirjojen avulla saamme entistä monipuolisemmin ravitsemustietoutta, Kaikkonen sanoi luvaten myöhemmin tarkempaa tietoa tästä osa-alueesta.
Ennaltaehkäisevää työtä koko ikäluokan parissa
Yhtenä hankaluutena on ollut se, että 0 – 11 –vuotiaiden terveydestä ei ole ollut koottua tietoa. Neuvoloissa ja kouluterveydenhuollossa kerätään paljon tietoa lasten ja nuorten terveydestä, mutta sitä ei ole pystytty aiemmin hyödyntämään. LATEn myötä tilanne paranee, kun tietoa saadaan käytettäväksi sekä valtakunnallisella, alueellisella että kunta, yksikkö- ja yksilötasolla. LATEn tiedonkeruu palvelee luonnollisesti myös tutkimusta.
Seurannan kannalta olisi tärkeää, että määräaikaistarkastukset toteutettaisiin valtakunnallisesti yhtenäisellä tavalla. Tähän velvoittaa myös parhaillaan lausuntokierroksella oleva, heinäkuun alussa 2009 voimaan astuva neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ennaltaehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskeva asetus.
Runkoajatuksena asetuksessa lanseerataan laajat terveystarkastukset, joissa paneudutaan koko perheen hyvinvointiin kerran odotusaikana, kolmesti ennen kouluikää ja kolme kertaa kouluaikana.
- Työtä tehdään moniammatillisesti ja siinä on tärkeää aktiivinen ote: poisjäävien tuen tarve selvitetään. Positiivinen diskriminaatio oikeuttaa kohdentamaan tukea sitä erityisesti tarvitseville, selosti ylitarkastaja Marjaana Pelkonen sosiaali- ja terveysministeriöstä.
(Finfood)
