Jokin meidän länsimaisessa elämäntavassamme epäilemättä edistää allergioiden ja tyypin 1 diabeteksen puhkeamista. Ne kuuluvat immuunipuolustusjärjestelmän epätarkoituksenmukaisesta toiminnasta johtuviin sairauksiin. Rokotukset tuskin niin tekevät, vaikka täyttä varmuutta niiden syyttömyydestä onkin vaikea saada, toteaa Kansanterveyslaitoksen rokoteosaston ylilääkäri Terhi Kilpi.
Kilpi huomauttaa, että rokotussuojan tärkeydestä muistuttaminen ei kuitenkaan tarkoita, että pitäisi sulkea silmänsä allergioiden ja diabeteksen yleistymiseltä. Rokotukset ovat uusimman Kansanterveys-lehden teema.
- Kansanterveyslaitoksessa, kuten muuallakin maailmassa, on käynnissä aktiivinen tutkimustyö allergioiden ja diabeteksen ehkäisykeinojen selvittämiseksi, Kilpi kirjoittaa.
Immuunipuolustusjärjestelmän epätarkoituksenmukaisesta toiminnasta johtuvat sairaudet ovat yleistyneet merkittävästi läntisissä teollisuusmaissa. Yleistyminen on ajoittunut samoihin vuosikymmeniin kuin rokotusten laaja käyttöönotto, mikä on saanut jotkut epäilemään rokotteita osasyyllisiksi ja kieltämään ne lapsiltaan.
Puolustus iskee omiin
Kilven mukaan immuunijärjestelmä ei aina osaa toimia pelkästään isäntänsä parhaaksi. Se saattaa reagoida vimmaisesti täysin vaarattomia ruoka-aineita tai isäntänsä omia soluja vastaan. Tällöin sairastumisen aiheuttaakin raivokas puolustautuminen, ei sen kohde.
- Ratkaisu ei voi olla paluu vuosisadan takaisiin ahtauden, riittämättömän hygienian ja aliravitsemuksen hallitsemiin elinoloihin, joissa diabetesta ja allergiaa kieltämättä esiintyi vähän, mutta joissa kulkutaudit tekivät tuhojaan. Tulevaisuudessa ihmisen immuunijärjestelmää on edelleen autettava puolustautumaan entistä paremmin rokottein tartuntatauteja vastaan, Kilpi sanoo.
Rokotukset ovat viimeisen puolen vuosisadan aikana vapauttaneet suomalaiset lähes kokonaan kurkkumädän, jäykkäkouristuksen, polion, tuhkarokon, vihurirokon, sikotaudin ja vakavien hemofilustautien vaaroista. Ne ovat merkittävästi vähentäneet myös hinkuyskää, influenssaa ja lasten tuberkuloosia.
Tällä hetkellä valmistellaan tai pohditaan yleisten rotavirus-, pneumokokki-, vesirokko- ja papilloomavirusrokotusten aloittamista. Ilman vapaaehtoisia yleisiä rokotuksia jää vanhempien valinnasta 100 – 150 lasta vuodessa noin 58 000 syntyvän lapsen joukosta.
Vuonna 2007 rokotteista ilmoitettiin yhteensä 540 haittatapahtumaa eli haittaepäilyä, joista vakavia oli 27. Rokotteita myös käytettiin yli kaksi miljoona rokoteannosta, joista noin 1,5 miljoonaa oli yleisen rokotusohjelman rokotteita.
(Finfood)
