Ruoka-aineallergiassa ruokien ehdoton välttäminen voi johtaa ojasta allikkoon. Ruokavalio kannattaa räätälöidä aina yhdessä allergialääkärin kanssa.
Vuosien 2008 – 2018 aikana toteutettava Kansallinen allergiaohjelma painottaa allergeenin täydellisen välttämisen sijaan sietokyvyn vahvistamista.
Vielä pari vuotta sitten sanottiin, ettei alle 1-vuotiaalle lapselle saa antaa herkistäviä ruoka-aineita, kuten kalaa, kananmunaa, mansikoita tai sitrushedelmiä. Nyt tämä tieto on kumottu, kertoo professori Matti Hannuksela.
Hyvä esimerkki ruoka-allergioiden hoidosta löytyy naapuristamme Norjasta, jossa pienetkin lapset ovat syöneet vapaasti kalaa. Norjassa allergiat ovatkin harvinaisempia kuin muissa Pohjoismaissa. Kalan syöminen suojasi lapsia myös muilta allergioilta.
Välttäminen voi tuoda ikäviä yllätyksiä
Ruokia kokeilemalla voi siedättää itseään luonnollisesti.
Jos edes hiukan sietää maitoa, kannattaa sitä juoda vaikka 5 – 10 millilitraa päivittäin. Näin satunnainen altistus ei tapa tai aiheuta vaikeita reaktioita, kertoo Hannuksela ja viittaa tuoreeseen uutiseen, jossa nuori nainen kuoli ripeästä ensiavusta huolimatta, juotuaan yökerhossa kulauksen maitoa sisältävästä drinkistä.
Näin vakavat seuraukset ovat hyvin harvinaisia. Suomessa ei ole viimeisen kymmenen vuoden aikana sattunut yhtään ruoka-aineallergiasta johtuvaa kuolemantapausta.
Ruokien kuumennus auttaa
Ruokien ehdoton välttäminen on harvoin tarpeen, koska ruokaa voidaan käsitellä.
Esimerkiksi maitoallergisista 80 prosenttia sietää kuumennettuja maitotuottteita eli he voivat syödä leivonnaisia ja laatikkoruokia, joiden valmistuksessa on käytetty maitoa tai kananmunaa. Yksilöllinen dieetti on räätälöitävä siten, ettei oireita suuremmin tule, painottaa Hannuksela.
Vauva-ajan ravitsemuksella on merkitystä allergioiden puhkeamisessa. Tutkimusten mukaan yksinomainen, yli puolen vuoden rintaruokinta altistaa lasta allergioille. Nykyisin suositellaankin, että lisäruokia alettaisiin syöttää pienokaiselle 4 – 6 kuukauden iässä.
Niin sanotut probioottiset bakteerit saattavat vähentää atooppista ihottumaa.
Vielä ei ole selvää käsitystä siitä, mikä niistä olisi paras. Jo raskauden loppuvaiheessa tai imetysaikana äidille annetut bakteerit saattavat vähentää lapsen sairastumista atooppiseen ihottumaan, Hannuksela sanoo.
Tärkeä siedätys
Hannukselan mukaan kananmunasiedätys onnistuu noin 90 prosentilla, maitosiedätys 80 – 90 prosentilla allergisista. Siedätyshoito kestää noin vuoden ja se tehdään aina sairaalassa.
Maitosiedätyksessä maito laimennetaan ensin yhteen tuhannesosaan. Vähitellen annostusta lisätään, ja yleensä vuoden kuluttua potilas pystyy juomaan puoli desilitraa maitoa päivässä. Vielä ei tiedetä, kuinka kauan ruoka-ainesiedätyksen tulokset säilyvät. Itseään kannattaa kuitenkin altistaa säännöllisesti.
Ruokayliherkkyyden tavallisimmat oireet vaihtelevat atooppisesta ihottumasta suolisto-oireisiin, oksenteluun, ripuliin ja ummetukseen.
Ruoka-aineallergiat puhkeavat useimmiten ensimmäisen elinvuoden aikana. Lapsista maito-allergisia on kaksi prosenttia, aikuisista noin prosentti. Vilja-allergisia lapsia on prosentin verran. Usein ruoka-aineallergiat lievittyvät iän myötä, mutta vaikean allergian oireet säilyvät läpi elämän.
(Finfood)
