Lastenneuvolassa ratkotaan perheiden ruokahuolia

Ruokaan ja syömiseen liittyvät asiat askarruttavat monia pienten lasten vanhempia. Tämän on työssään huomannut myös terveydenhoitaja MINNA MIETTINEN Tapiolan lastenneuvolasta Espoosta. Kysymykset ja huolenaiheet vaihtelevat sen
mukaan, minkä ikäinen lapsi perheessä on.

Alle 1-vuotaiaat lapset alkavat totutella kiinteään ruokaan ja uusiin makuihin pikku hiljaa 4-6 kuukauden iästä lähtien. Miettisen mukaan tämänikäisten lasten vanhempia mietittyvät varsinkin ruoka-aineallergiat sekä lapselle tarjottavan ruuan karkeus. Allergia-asioita pohtivat vanhemmat haluavat tietää, mitä ruokia lapselle uskaltaa tarjota ja mitä ei.

- Neuvoni on, että aloitetaan ensin sellaisilla hedelmillä ja vihanneksilla, jotka ovat vähiten allergisoivia. Samoin viljatuotteissa edetään miedoista vahvempiin, Miettinen kertoo.

Terveydenhoitaja muistuttaa, että vaikka lapsi saisi oireita jostakin ruoka-aineesta, kyse ei välttämättä ole allergiasta. Se voi olla myös alkuvaiheen herkkyyttä, joka menee ohi, kun lapsi tottuu uuteen ruokaan.

Sihtikurkuille sormiruokaa

Osa pikkulapsista syö mielellään samettisen sileitä soseita, mutta muuttuu yökkäileväksi sihtikurkuksi, kun on aika siirtyä astetta karkeampaan ruokaan. Minna Miettinen neuvoo tällaisen lapsen vanhempia antamaan aikaa harjoittelulle ja tottumiselle.

Yksi tapa totuttaa lasta karkeampiin suupaloihin on tarjota hänelle niin kutsuttua sormiruokaa eli ruokia, joihin lapsi voi itse tarttua. Sopivia harjoittelupaloja ovat esimerkiksi leivänmurut, marjat ja raejuusto.

Itse syöminen on sotkuista puuhaa

Yhden vuoden ikään ehtinyt lapsi voi jo siirtyä nauttimaan samaa ruokaa yhdessä muiden perheenjäsenten kanssa. Tässä vaiheessa neuvolassa nousevat usein puheenaiheiksi itse syöminen, ruuan monipuolisuus ja ruokatavat.

Lapsen valmius syödä itse mietityttää monien lasten vanhempia, sillä puuha on yleensä varsin sotkuista. - Vaikka puuha on sotkuista, lapsen täytyisi saada harjoitella, Minna Miettinen lohduttelee.

Miettinen huomauttaa, että osa lapsista ei vielä tässä vaiheessa eli noin vuoden iässä ole niin omatoimisia, että alkaisi itse syömään. Syöntiharjoituksia kannattaisi silti aika ajoin kokeilla, sillä muutoin vanhemmille voi turhan pitkäksi aikaa jäädä tavaksi syöttää lasta.

Minna Miettisen mukaan vanhemmat haluavat keskustella lapsen ruokavalion monipuolisuudesta esimerkiksi silloin, kun lapsi itsepintaisesti kieltäytyy syömästä jotakin tärkeää perusruoka-ainetta.

- Jos lapsi kieltäytyy esimerkiksi maidosta, yritämme keksiä sellaisia ruokia, joihin sitä voisi lapsen huomaamatta piilottaa. Toinen vaihtoehto on turvata maidon ravintoaineiden saanti ravintoainevalmisteella, Miettinen kuvailee.

Kiukutteleva lapsi tarvitsee päättäväistä ohjausta

Kolmas taaperoikäisten lasten vanhempia mietityttävä asia ovat ruokatavat. Vanhemmat kysyvät Miettiseltä neuvoja siihen, miten suhtautua lapsen uhmakausiin ruokapöydässä ja miten tehdä lapselle selväksi esimerkiksi se, saako ruualla leikkiä tai saako ruokapöytään ottaa leluja.

Miettisen mukaan ruokailutilanteissa kiukuttelevan lapsen ohjaaminen voi vaatia useita kieltoja. Vanhemmilta vaaditaan tällaisissa tilanteissa samanlaista päättäväisyyttä ja järjestelmällisyyttä kuin muidenkin vastaavien kiukku- ja uhmatilanteiden sovittelussa.

Kaiken kaikkiaan terveydenhoitaja Miettinen on saanut työssään sellaisen kuvan, että pikkulasten syömiseen ja ruokailuun liittyvät asiat ovat vanhemmilla varsin hyvin hallinnassa. Lapsille tarjotaan kotona terveellistä perusruokaa, eikä esimerkiksi monikaan alle 3-vuotias ole vielä päässyt maistelemaan ylettömästi karkkeja tai muita vastaavia herkkuja. (Finfood)

···········································································
Lisätietoja:
Www: www.finfood.fi/uutiset
Toimittaja: Krista Korpela-Kosonen